Ahmin ja leikin kesää.

Tänään alkoi joululoma mutta silti leikin kesää.

Tänään kävi tosi tyhmästi. Päästin nälän liian suureksi ja menin sitten kauppaan koska eihän yksi ahminta mitään haittaa (niin siis mikä yksi ahminta??). Tyhmyyttä, silkkaa tyhmyyttä. Jos olisin vaikka käynyt koululla ennen tenttiä syömässä, en olisi nyt tässä kirjoittelemassa sontaa blogiini maha halkeamaisillaan. En ostanut karkkia. Sitä en sentään edes harkinnut. Ostin kuivattuja hedelmiä, ja kokemuksesta tiedän, että seuraavat kaksi päivää paskon hedelmäsalaattia. Sitten ostin ruispaloja (hah, mitäpä muuta) sekä margariinia, josta sentään söin vain puolet ja josta menen kohta viskaamaan loput ulkoroskikseen, oli sitten ruuantuhlausta tai ei.

Yritän edelleen nollatoleranssia sokerin suhteen, myös jouluna. Mitä useamman päivän pystyn olemaan ottamatta yhtäkään konvehtia (joita meillä siis lojuu joka pöydänkulmalla jouluisin ja joita mummot tunkee lahjaksi vaikka, vink vink, rahakin olisi ihan kiva lahja köyhälle opiskelijalle), sen pienempi on riski ahmia yhtään mitään. Ja kyllä minä tiedän, yhtä hyvin kuin te ja kaikki sh-tapaukset, että ei jouluherkkujen syöminen ikinä siihen kohtuulliseen viiteen karkkiin jää, vaan yhdestä viattomasta suklaapalasta alkaa semmoiset kinkkuvoileipä/pähkinäkakku/konvehti/pipariorgiat että muinaiset roomalaisetkin jäisi kateellisena suu auki toljottamaan.

Lähden muuten lomalla risteilylle vanhempieni kanssa. Hahahaha. "Nollatoleranssi sokerin suhteen". Onko kellään vinkkejä millä olla lotkauttamatta korvaansakaan notkuvalle buffetpöydälle tai jättitoblejen osta minut -huudoille? Nollatoleranssi... Paskanmarjat. Laivalla jos missä unohtuu kaiken maailman nollat ja toleranssit.

Ja leikin siis kesää. Istun ja kirjoitan suu mutrussa kesämekko päällä ja korkokengät jalassa, palelen, ja kuvittelen, että on jo vähintään toukokuu. Inhoan talvea, inhoan tätä loskaa ja ankeutta ja sitä, kun ei kahdelta iltapäivällä tiedä onko päivä vai yö. Prisman räikeän pinkki valopylväs loistaa yötä päivää harmaata taivasta vasten. Näyttää jotenkin niin luonnottomalta.

Ja nyt lähtee se margariinirasia helvettiin, ettei mahani ehdi vajentua uutta ahmimiskierrosta varten. Ruispalojen loput laitoin pakkaseen, koska ne ovat ilman päällystettä vaarattomia.