Ostin sitten kuitenkin sitä candykingiä ja tulin taas todistaneeksi itselleni ettei se oikeen maistu enää edes milleen. Röh. Luulen ettei tee vähään aikaan (pariin päivään) edes mieli. Sinänsä ihan positiivista on se, etten edes ostanut niin sikamaista lastia kuin joskus olen ahnehtinut, ja en edes ahminut mitään muuta esimerkiksi pakko-saada-jotain-suolaista-tämän-karkkiöklötyksen-jälkeen -sipsipussia tai jättimäistä munakasta kuten yleensä tapanani on vetää kaikki läskiksi kun kerran on aloitettu.

Sitä paitsi minulla ei ole aikomustakaan lopettaa karkinsyöntiä kokonaan. Haluaisin vaan osata nauttia sitä kohtuudella. Olen sokerihiiri ja rakastan karkkia ja se tuottaa minulle iloa joten en aio siitä luopua. Miksi edes yrittäisin? En halua olla mikään fanaatikko enkä pro ana enkä terveysterroristi enkä niuho vaan tavallinen normaalipainoinen nainen joka syö silloin tällöin karkkia ilman morkkista. Voilà. Ja nyt olen matkalla siihen. Karkin yliannostus on suhteellista yksilöstä riippuen, ja kerran viikossa iso lasti on minulle sopiva, vaikka jotkut saisivat sydärin näkiessään minun normipussini. Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa opin ostamaan sen kokoisen irtsaripussin ettei tarvitse kaupassa sitä hävetä, mutta tällä nyt ainakin yritän pärjätä vähän aikaa.

Lähdemme siskon kanssa risteilylle ensi viikonloppuna, joten pikkutavoite on olla ahmimatta siihen asti. Naurettavaa sinänsä koska, kaikille on selvää, että itse risteilyn tavoite on päästää kaikki kontrolli menemään ja syödä ja juoda ilman mitään rajoituksia mielettömän morkkiksen kera (ainakin seuraavana päivänä). Mutta kiva päästä tuulettumaan, vaikkakin vain halpisristeilylle. Enkä halua pilata pikku matkaani ahmmisen takia.