Tänään viikko ilman irtokarkkeja. Täytyy taas sanoa että kiusaus ratketa viime metreillä hulluille päiville oli valtava työpäivän jälkeen. Enpä kuitenkaan mennyt, en myöskään alakerran karkkikauppaan, en Makuuniin, en Prismaan. Nyt voisin kyllä taas myydä mummoni kunnon sokerilastista mutta en jaksa lähteä hakemaan, väsyttää. Hyvä kai niin.

Olin tänään ensimmäistä kertaa aamuvuorossa töissä ja se oli jopa aika kivaa - aikaista herätystä lukuunottamatta. Huomenna menen taas, joten on kai käytävä piakkoin nukkumaan, olkoon vaikka minkälainen säälittävyyden huippu mennä petiin seitsemältä lauantai-iltana. Vaikka en ahminut tänään (no söin kyllä paljon mutta se, etten ostanut karkkia töiden jälkeen on ihan mahtava juttu ja lääkäritäti sanoi että pitää edetä pienin askelin ja olla tyytyväinen pikkujutuista ja tajuanhan minä itsekin, ettei tästä pääse eroon noin vain sormia napsauttamalla) niin jotenkin masentaa silti. Tai sitten olen vain väsynyt koska en ole nukkunut kunnolla moneen yöhön.

Huomenna jos en repsu karkkikauppaan niin olen superrrrr tyytyväinen itseeni. Olisi ihme - ja ensimmäinen kerta varmaan vuosikausiin - kun kokonainen viikonloppu (ja vielä töissä) olisi mennyt ilman tajutonta morkkista. Maanantaina voisi vaikka olla Ihan Hyvä Päivä. Mutta ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa, ja nyt keskityn vain siihen että saisin nukuttua kunnolla koska mitä väsympi on sitä huonommin syö terveisin nimim. kokemusta on.

Hohhoijaa mikä tylsääkin tylsempi teksti. Minä olen tylsä ihminen.