Ajattelen vain ja ainoastaan sitä Hetkeä kun saan pistää suuhuni ensimmäisen karkin jättiläismäisestä säkistäni perjantai-iltapäivänä. En ole vielä päättänyt mistä lastini ostan, peruskamaa Prismasta (kaikkein lähimpänä ja myös halvin ja paras hinta-laatusuhde), Sokokselta (sama kuin Prismassa mutta laajempi valikoima ja euron kalliimpi), Makuuni (kallis ja valikoima vaihtelee joten saattaa tulla pettymys) vaiko työpaikkani alakerrasta (kallis mutta ehdottomasti paras).

Sittarin jouduin jättämään pois laskuista (sitä juuri olisin halunnut pitkästä aikaa testata), koska pyörästäni irtosi satula eikä sinne asti jaksa kävellä ellei ole ihan superreipas ja en usko että karkinhimossani ylihuomenna olen. Nii-in, siis satula irtosi. Kertoisikohan se kenties tarpeesta laihduttaa...? Pahaksi onneksi olen niin toivottoman uusavuton etten osaa sitä itse panna paikalleen. Paska pyörä. Kaipaan edelleen sitä joka varastettiin...

Eli päivän mantra on KARKKIA KARKKIA KARKKIA.

Jos himokkaita ajatuksia ei oteta lukuun niin tämä päivä on ollut  m a i n i o. Ei grammaakaan ylimääräistä ruokaa, ei ahmimishimoa, kaksi lenkkiä plus koulussakin kivaa. Hyvähyvähyvä.