Ei ei ei ei älkää nyt pikku ystäväiseni luulko, että isolla pahalla Lauralla alkoi taas uusi ahmimisputki kirsikkatomaateista.

Päinvastoin, kirsikkatomaateista se elämä alkoi hymyillä. Eikä Laura taida edes olla niin paha. Iso kyllä mutta ei paha.

Eilen oli paska päivä koska lauantaina oli ultimate paska päivä. Tänäänkin oli paska päivä koska eilen ja toissapäivänä oli. Lievä lumipalloefekti. Mutta nyt luulen, että alan olla pääsemässä yli viikonlopun repsusta (repsu on liian lievä sana koska luulin todella että munasin tuolla ahminnalla koko vuoden edistyksen ja se viinipullo voi luoja...). Ja kaikki todella alkoi kirsikkatomaateista.

Jos aloitetaan alusta niin aamulla oli tosi paska fiilis. Pakotin itseni kuitenkin lenkille ja vihdoin siivoamaan, huoneeni todella muistutti spurgujen yömajaa. Siivosinkin sitten kunnolla. Sitten menin kauppaan ostamaan jäätelöä. Kyllä: jäätelöä, koska ahmitutti taas niin vitusti ja ajattelin ettei millää ole mitään väliä koska olen jo tämmöinen valas ja menkat ja stressi ja loma ja SELI SELI. Mutta sitten kirsikkatomaatit (joita rakastan mutta jotka ovat aina liian kalliita) olivat tarjouksessa, siis jopa halvempia kuin tavalliset tomaatit, ja ajattelin että mitä vittua olen taas tekemässä. Jäätelöä?!? Siihen kenties keksipaketti kyytipojaksi ja illalla Hesen rasvapommiateria sekä karkkipussi?!? Jäätelö ynnä muu mässy sai jäädä kaupan hyllylle. Kirsikkatomaatit saivat minut siis niin järkiini, että ostin niiden lisäksi jopa jauhelihakeittoainekset koska ajattelin, että puurolla (turvaruokaa, ei yleensä aiheuta hillitöntä mättökohtausta) voi kyllä kituuttaa mutta se kostautuu ennen pitkää.

Tänään en siis ahminut. (*Hyrisee tyytyväisenä.)

Ja se mikä todella pelasti päiväni, tai paremminkin koko elämäni, ei suoranaisesti ole kirsikkatomaattien ansiota. Saan yksiön.

Olen niin onnellinen että voisin itkeä.