Excellent, mais vraiment excellent. Minä taidan olla excellente. Olen tällä hetkellä hirvittävän tyytyväinen itseeni, sillä takana on melkein kolme "virheetöntä" päivää. En ole tosin tehnyt oikeen mitään järkevää (olen liian innoissani Uudesta Elämästäni ja siitä että se onnistuu, jotta oikeasti pystyisin tekemäänkin jotain kuten opiskelemaan) mutta siis en ole ahminut. Hei kuuliko kaikki: parantumaton ahmija Laura ei ole ahminut YHTÄÄN MITÄÄN ei siis karkkia, ei kunnon ruokaa, ei puuroa ei omenia ei mitään kolmeen päivään (siis kolmeen päivään jos selviän tämän päivän kunnialla loppuun ja niin luulen koska en halua pilata tätä hyvää oloa)!

Tänään MEINASIN lintsata iltapäivän tunnit (huom huom aamutunneilla olin kyllä oikeen reippaana). Sitä vissiin en saa mitenkään kuriin, haha. Mutta sitten kun katsoin nettisivuille jonne läksyt päivitetään, niin opettaja olikin laittanut viestin että on sairas ja tunnit on peruttu. Mikä tuuri! Tai no moukan tuuri paremminkin.

Tänään siis tuntuu kaikki onnistuvan, ja skeptiseen mieleeni nouseekin epäilys että kuinka kauan tällä kertaa tämä Hyvä Kausi tulee kestämään. Onhan tällaista ollut ennenkin, monta kertaa, muutama hyvä päivä harmauden keskellä. Olen kuitenkin niin tyhmän optimistinen, että ajattelen, että jos nyt pystyn olemaan suhteellisen kauan (eli ainakin pari viikkoa) ahmimatta, totun siihen eikä sitten tee (niin paljon) mieli edes todella harmaina päivinä tai pikku vastoinkäymisissä. Ja tästä aasinsilta kysymykseen miksi minun pitää reagoida kaikkeen syömällä... Olisi edes vähän COOLIMPAA olla rappiolla laihana kuin lihavana.