Tänään päätin aloittaa taas uuden elämän. Sivuutan vaivihkaa sen tosiasian, että olen päättänyt niin tunnollisesti joka päivä tammikuun alusta lähtien ja sitä ennenkin satunnaisesti eli enemmän tai vähemmän seitsemän kertaa viikossa noin kahden viime vuoden ajan. Mutta pakko kai sitä on edes jotain yrittää! Tästä lähtien elämäni on siis Parempaa, Loistokkaampaa ja ennen kaikkea Onnellisempaa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Mietin vaan että voiko ihminen PÄÄTTÄÄ tulevansa onnelliseksi?

 

Sääntö numero yksi:

Painu lenkille ja vieroita itsesi sokerista. Viisi ylimääräistä kiloa vyötäröllä ja kiristävät farkut musertavat kenen tahansa itsetunnon.

Sääntö numero kaksi:

Opettele eroon kestovitutuksesta. Kaikki EI ole paskaa, vaan tulee kesä ja kaikki on niin helvetin hyvin kun linnut laulaa ja aurinko paistaa.

Sääntö numero kolme:

Elä tässä hetkessä. Pariisi odottaa kyllä, jos tähtiin todellakin on kirjoitettu että minä tulen juuri siellä onnelliseksi (tästä asiasta siis olen vakuuttunut).

Sääntö numero neljä:

Lakkaa kadehtimasta isosiskoa, jolla on täydellinen poikaystävä, täydellinen uusi asunto ja täydellinen työpaikka (eikä tietenkään tietoakaan viidestä kilosta vararavintoa takamuksessa). Onhan minullakin toki… ööööh… omituinen EX-poikaystävä, paska opiskelupaikka ja paskamainen kämppis millä leuhkia.

Sääntö numero viisi:

Hanki sosiaalinen elämä. No man is an island. Yksinään ei pärjää, vaikka miten yrittäisi niin itselleen uskotella.

Sääntö numero kuusi (tärkein)

Lakkaa kerrankin lusmuamasta ja NOUDATA näitä uuden elämän sääntöjä. Taipumusta kun kerran on jättää aina kaikki kesken...