Tästä EI pitänyt tulla mitään syömishäiriöisen blogia. Mutta koska mikään muukaan ei näköjään minun elämässä mene niinkuin suunnittelee, niin valitetaan taas oikeen kunnolla omaa tyhmyyttä ja itseinhoa ja ruoka-ahdistusta ja läskikapinaa ja epäonnistumisia. Paska. Paskapaskapaskapaska. Ottaa päähän, sillä tänään homma karkasi lapasesta ihan lopullisesti.

Melkein kilo irtokarkkeja ja Hesburgerin kana-parmesan-ateria eikä kello ole vielä edes yhtä. Eilisestä en viitsi edes kirjoittaa. En ymmärrä, pikaruokapaikkojen inha rasvankäry yököttää minua enkä voi sietää ranskalaisia tai limsaa ja karkitkin maistui ihan pahville koska olen mässännyt karkkia joka päivä varmaan viikon ajan, mutta pitipä silti vaan lappaa ruokaa turpaansa. En tajua mikä mua vaivaa. Mulla on ahmimishäiriö, ja se hävettää mua ihan suunnattomasti. Mulla on ahmimishäiriö, ja se on varmaan maailman noloin sairaus. Syödä nyt itsensä hengiltä. Paisua kuin pulla ja vaan maata sängyssä ja ahmia kunnes mahaa kivistää ja hiki pukkaa kuin porsaalla ja sitten itkeä pahaa mieltään kun ei muka pystynyt estämään syömistä.

Vannoin ja vannon edelleen, ettei minusta tule ylipainoista aikuista. Paino on edelleen normaalilukemissa (siis vain tilastollisesti, sillä tämä ei todellakaan ole minun "oma" hyvä painoni), mutta olen jo aikuinen, joten puolet vielä puuttuu niin sitten olen pettänyt tämän(kin) itselleni antaman lupauksen. Vituttaa. En keksi enää edes muuta sanaa, sillä vituttaa on jo tullut liian laimeaksi ilmaisuksi tälle mielentilalle. Todella VIHAAN INHOAN HALVEKSIN YÖKÖTÄN itseäni.

Olen sairas, tajuan sen itsekin mutta hoitoon hakeutuminen tuntuu liian nöyryyttävälle, vaikka olen jo pakottanut itseni katsomaan kaiken maailman syömishäiriökeskusten ja kouluterkkareiden yhteystietoja. En vaan kehtaa myöntää tätä ongelmaa kenellekään, vaikka se pilaa koko elämäni ja vaikka pahasti näyttää siltä etten ikimaailmassa pääse siitä itsekseen eroon. Kaikki olisi hyvin ilman tätä syömiskuviota. Typerää siis etten pysty lopettamaan.

Välillä uskon todella olevani maailman ainoa ihminen joka ponnistelee tämän ongelman kanssa...