Minulla ei ole koulua tänään, joten voin tehdä mitä huvittaa. Jipii. Mieli vaan on vähän musta. En vaan saa itseäni piristymään. Päätin aamulla, että tänään on Hyvä Päivä. En ole ahminut enkä haluakaan, iljettää koko touhu (mutta samalla ahmituttaa, voiko siis enää ristiriitaisemmaksi mennä, toisaalta taas sehän taitaa ollakin se koko homman ydin).

Kävin lenkillä aamulla, siis KIVALLA lenkillä pitkästä aikaa vaan siitä ilosta kun teki mieli mennä ulos - valitettavan useinhan minun liikunta on läskipaniikkista pakkosuorittamista okennnuksen maku suussa. Mutta tänä aamuna heräilin hitaasti, juoksin niin kauan kuin huvitti ja tulin sitten kotiin lukemaan Hesaria, johon on mennyt jo, hopsansaa, melkein pari tuntia. Ahhh, taivaallista kun ei ole kiire minnekään. Aion kyllä potkia itseni tekemään tänään muutakin kuin makaamaan sängyssä lehteä selaten.

Tylsä kirjoitus tylsä minä tylsä elämä.

Ei tämmöistä sontaa viitsisi edes julkaista mutta julkaisempa silti kun kerran kirjotin.