Tänään Laura aloitti uuden elämän (vaikka yskikin koko yön keuhkojaan pellolle ja siis heräsi aamulla EPÄTÄYDELLISESTI hyvin väsyneenä). Mutta koska psykologitäti käski pilkkoa tavoitteita ja olla tyytyväinen jos ne edes osittain toteutuvat, en anna pikku flunssan enkä myöskään lievän paskafiiliksen lannistaa. Kyllähän tässä on jo ryvettykin, ja "uuden elämän" viime aloittamisesta taitaa olla vierähtänyt tovi jos toinenkin.

Eilen illalla en ahminut, joten olen aika tyytyväinen itseeni. Karkin ja pastan ja leivän ja keksien ja minkä tahansa hiilari/sokeri/kaloripommin himo oli suunnaton, mutta sitten aloin tivata itseltäni katsellessani Sinkkuäidille sulhasta (tunnustan...), että minkä hemmetin takia haluan pilata koko seuraavan päivän muutamalla ahmimisminuutilla. Eli maalaisjärki kunniaan. Sillä voi kääntää näköjään vaikka oman päänsä.

Tänään sitten söin oikeaoppisen aamupalan ja kohta aion syödä oikeaoppisen lounaan ja sitten ehkä mennä oikeaoppisesti myös kouluun vaikka se oikeaoppinen paskanjauhanta ei minua edelleenkään kiinnosta (lintsaus sallitaan myös tässä elämässä, ainakin torstaisin, hehehehe, onko tämä sitten sitä "osittamista" ja "pilkkomista", hehehe). Mutta olen koko aamupäivän lukenut Hesaria (EI-oikeaoppisesti minun kämppiksien mielestä, jotka näyttää saavansa sydärin aina kun kömmin sänkyyn peiton alle kaakaomuki kourassa sitä lukemaan) ja kirjoittanut erittäin oikeaoppisesti valtavaa kirjallisuusanalyysiä jonka oikeaoppinen palautuspäivä on huomenna. Sivistävää, n'est-ce pas?

Jos tänään lintsaan (erittäin todennäköistä), minulla olisi koko päivä aikaa itselleni. En vaan keksi mitään järkevää ja hauskaa tekemistä ja se on ihan tyhmää, koska nyt kun minulla kerrankin olisi paaaaaljon vapaa-aikaa niin jään vaan kotiin nyhjäämään. Tänään olisi ollut hyvä uimahallipäivä, mutta ei sinne viitsi kipeenä mennä. Ehkä menen taas tutkimusretkikävelylle (ei kipeenä voi juostakaan), jonnekin kaupunginosaan, missä en ole vielä käynyt. Alkuviikosta löysin aivan uskomattoman ihania taloja, ja päätin, että jos en saa sitä mansardiani Pariisista niin sitten muutan tuonne. Paitsi että sitten kun olen isona rikas (hahahahahahahahahaha hih) niin voin pitää kahta asuntoa, yhtä Suomessa ja yhtä Pariisissa. Kätevää, n'est-ce pas?